Jeesuksen syntyessä Joosef on hukassa kuin Mooses erämaassa. Eläimet ihmettelevät tapahtunutta ja Maria hoitaa vastasyntynyttä, mutta Joosef seisoo taka-alalla yhtä neuvottomana kuin miehet synnytyksessä yleensäkin. Hän on elämän ihmeen äärellä ymmärtämättä, mitä pitäisi tehdä.
Ihmettelynsä keskellä Joosef taitaa silti olla ensimmäinen, joka oivaltaa joulun salaisuuden. Lahjat ja laulut ovat hauskoja, ruoka ja koristeet mukavia. Joulun todellinen sanoma on kaiken keskellä kuitenkin se, että maailmankaikkeuden luoja puuttuu historiaan ja tekee jotain sellaista, minkä edessä ihmisen on pakko ottaa lakki päästä ja hiljentyä. Joulun salaisuus on ihmettely.
Jumala valitsi Joosefin lapsensa maalliseksi isäksi. Hän uskoi, että yksinkertainen raken- nusmies on oikea henkilö maailman vapahtajan kasvattajaksi. Joosefilla ei kerrota olleen kokemusta lapsista tai hyvistä kasvatusmetodeista, mutta ei hänen tarvinnut mitään osatakaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan.
Jumala on valinnut myös meidät, eikä Hän valitse väärin. Jumalan avulla me pystymme kaikkeen siihen, mihin Hän on meidät tarkoittanut. Me emme tarvitse kokemusta, eikä meidän tarvitse osata mitään, sillä Jumala on luvannut olla myös meidän kanssamme. Joka päivä.
