Eräs intialainen satu kertoo prinsessasta, jolle annetiin lupa kulkea kellon läpi poimiakseen tähkäpäitä. Sopimukseen sisällytettiin myös lupaus, että kaikki hänen poimimansa tähkät muuttuisivat jalokiviksi. Mutta hän saa kulkea pellon poikki ainoastaan yhden kerran.

Prinsessa lähti kulkemaan pellon poikki. Hänen mielestään ensimmäiset tähkät olivat liian pieniä ja jätti ne poimimatta. Hän tuli keskelle peltoa ja totesi etteivät tähkät olleet sielläkään tarpeeksi suuria. Hän haaveili isoista upeista jalokivistä. Niin hän jatkoi valikoimista ja hyljeksimistä, kunnes oli kulkenut viljapellon laidasta laitaan. Silloin hänelle tuli hätä ja hän yritti tempaista muutaman tähkäpään, mutta liian myöhään. Hän jäi ilman timantteja.

Nyt meilläkin on vaihtunut uusi vuosi ja toivottavasti meillä on monta vuotta edessäpäin. Me vaellamme vain kerran elämämme matkan. Monen nuoren mielestä elämä on pitkä, mutta se hurahtaa ohi nopeasti. hetki sitten oltiin eskarissa, nyt koulunkäyntikin lähestyy loppua ja edessä on monia valintoja. Juuri näihin tuokioihin kätkeytyvät elämämme monet tehtävät, tapahtumat, rakastumiset, hylkäämiset, voitot, tappiot, ilot, surut, onnistumiset ja epäonnistumiset.

Suuria tekoja ja kuuta taivaalta tavoitellessamme moni hyljeksii pienten tehtävien suorittamista. Suurta tavoitellessa, pienet kokemukset jäävät huomaamatta. Kohta nuoruus hurahtaa ohi ja sen jälkeen aika meneekin nopeasti. Eläkäämme tätä päivää ja nauttikaamme tästä hetkestä, näistä kavereista ja koulupäivistä. Aika mennyt ei koskaan palaa, lauletaan eräässä laulussa.

Raamattu sanoo, että mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Pienet teot, ystävälliset sanat, kaverin auttaminen tai huomioon ottaminen on se mihin sinut on kutsuttu. Esimerkiksi jospa viettäisin pienen hetken Taivaallisen Isän seurassa rukoillen. Ne ovat niitä pieniä asioita, joista huomaamme ajan päättyessä omistavamme sylillisen jalokiviä. Nauti tänä vuonna elämän pienistä asioista, niin kaikki on mielekkäämpää ja antoisampaa tänäkin vuonna.